Hyvästi vanha koti!

Nyt on muutettu. Hesarikin tuli eilen väliaikaisasuntoon, joten kyllä se koti nyt on. Entinen koti tuntui eilen hyvin entiseltä, kun siivoilin siellä viimeistä kertaa. Luovutus on sovittu sunnuntaille. Muuten alkaa olla jo näin keskiviikkona valmista, mutta yhteen makuuhuoneeseen kerätyt tavarat pitäisi vielä kärrätä kylmävarastoon.

Eilisiltana piti olla koti-ilta. Viimeiset viikot ovat olleet yhtä pakkaamista ja tavaroiden ajelemista tai muuten vaan roudaamista, joten päätettiin että ollaan vaan eikä tehdä mitään. Samassa kylpyhuoneesta alkoi kuulua järkyttävää meteliä. Ekaa kertaa käytössä ollut pesukone (entisen koneen asuntomyyjämme myi epähuomiossa kämpän mukana), jonka päälle oli vielä nostettu kuivausrumpu, tanssi ympäri kylppäriä yrittäen hajottaa kaiken edelleen osuvan. Tahdilla 1400 kierrosta minuutissa. Hetken jäätymisen jälkeen tajusin kääntää virrat nollille, mies roikkui siinä vaiheessa jo kiinni koneissa ja saikin estettyä koko tornin kaatumisen. Koti-ilta vaihtui siis miehen ja esikoisen osalta Verkkokauppareissuun.

Ensimmäinen kysymys myyjältä, kun hänelle oli selostettu tapahtunut: "Poistitteko kuljetuspultit?" Mies: "Hmm. Mitäs ne olikaan?" Myyjä: "Luitteko asennusohjeen? Kohta yksi, kuljetuspulttien poistaminen." Mies: "Niin, ei kyllä taidettu lukea. Ainakaan ei poistettu mitään pultteja." Myyjä: "Juu, tämä on aika yleistä. Nyt jos kone on mennyt rikki tai se rikkoi jotain riehuessaan, ei mikään vakuutus korvaa kun ette ole toimineet ohjeen mukaan."
Että silleen.

No, poistettiin pultit, asennettiin uusi välikappale pesukoneen ja kuivurin väliin, pestiin pyykit loppuun ja näytti kone toimivan. Itse istuskelin linkouksen ajan tornin vieressä pulssin hipoessa kahtasataa peläten vaeltelun alkavan taas, mutta hyvin pysyi hökötys paikoillaan ja pyykitkin näyttivät puhtailta. Fiuh.

Niin ja sitä asennusohjetta ei mistään löytynyt, ilmeisesti sitä ei koneen mukana edes tullut. Käyttöohje ja muut paperit olivat kyllä tallessa, mutta asennuksesta ei niissä sanota mitään.

Ai niin, talollakin tapahtuu! Väliaikaiset lämmitysputket odottelevat valmiina, sähkökeskusta varten pitäisi vielä käydä porailemassa reikä seinään johdoille. Huomisaamuna kuitenkin pärähtää se suurin pora käyntiin, kun maalämpöä lähdetään hakemaan sieltä 240 metrin syvyydestä!

Muuttofiiliksiä

Tavaraa siirrelty parisen viikkoa moneen eri ilmansuuntaan. Osa huonekaluista myyty tai annettu eteenpäin, paljon tavaraa laitettu kierrätykseen tai roskiin. Vauvatavaroita vietiin etelään (lasten isoäiti toivoo pikaisesti uusia leikkijöitä). Kylmää ja kosteaa varastointia kestävää tavaraa kärrätty itään autotalliin. Lämminsäilytykseenkin viety parisenkymmentä pahvilaatikollista kirjoja ym. turhaa sälää, jotka kuitenkin jompikumpi aikuisista haluaa säilyttää. Viimeiset siis lännen suuntaan väliaikaiskämpän kellarikomeroon. Toivottavasti naapurit tai muut kellarissa hengailijat tajuavat, että laatikoissa on oikeasti kirjoja, naamiaisvaatteita tai muuta yhtä turhaa, eikä esim. kultakoruja tai huumeita. Verkkoklitsua ei siis kannata keikata, oikeasti.

Perjantaina pahvilaatikot saivat punaista muovia seurakseen, kun lainalaatikot tulivat. Niitä on nyt myös pakkailtu. Vaikea päättää mitä tarvitsee ja kuinka paljon tavaraa varastoon mahtuu. Hieman haikea olo muuttaa, kyllä tämä nykyinen kodilta kuitenkin tuntuu. Nuorempi lapsista ei ole koskaan asunut muualla ja iltapalalla kertoi alahuuli väpättäen, että haluaisi tämän kodin kuvan uuteen kotiin kaapin oveen ettei tule ikävä.

Talollakin on edistytty, mies on tehnyt suunnitelmia putkimiehen ja sähkömiehen kanssa, maalämpökaivon poraaminen tehdään ensi viikolla. Viikonlopun aikana nyt kuitenkin muutetaan, sitten maalataan vielä muutama kerros perunakellariin, jos aikaa jää.