sunnuntai 13. lokakuuta 2013

2

Green Envy

Tämä oli luonnos, joka oli kirjoitettu 25.9.2013. En ollut julkaissut sitä ja nyt en osaa vaihtaa enää päivämäärää. Viikko sitten torstaina tuli äkkilähtö pannukakkupöydästä, kun välittäjä soitti että olisi erittäin kiinnostunut asiakas tulossa katsomaan. Puunattiin kämppä puolessa tunnissa esittelykuntoon, puettiin lapsille läpimät vaatteet ja lähdettiin pihalle. Ostajaehdokas viipyi pitkään, jonka jälkeen ilmoitti haluavansa kämpän. Tarvitsi kuitenkin puolisoltaan ulkomailta vielä kirjallisen vahvistuksen ennen tarjouksen tekoa. Tarjousta sitten odoteltiin perjantaille, kun tuli ilmoitus että haluaisivat sittenkin vielä nähdä asunnon päivänvalossa ja tulevat mielellään sunnuntain yleisnäytölle. Sunnuntaina olivat edelleen sitä mieltä, että asunto on juuri sellainen mitä hakevat. Halusivat kuitenkin, että kylpyhuoneessa teetettäisiin kosteusmittaukset. Tähän toki suostuimme, kerroimme että hyvä ajankohta mittausten tekemisille olisi seuraava viikonloppu, kun olemme maalla, sillä mittauksia ennen kylppäriä ei saa ainakaan kahteen vuorokauteen käyttää laisinkaan.

Maanantaina iltapäivällä sitten saimme viestin, että ostaja on päätynyt tarjoamaan toisesta asunnosta ja mikäli tämä suunta ei vedä, palaavat asiaan meidän asunnon osalta. Voin kertoa että sen verran otti aivoon että pariin aamuyöhön ei tarvinnut juurikaan nukkua. Eikä näistä ostajista ole sen koommin kuultu. Lisämaustetta ketutukseen toi, kun sattumalta törmäsin pihalla naapuriin, joka kertoi ostaneensa talon. Lyhyen keskustelun jälkeen kävi ilmi, että talo jonka naapuri on ostanut on toinen niistä taloista, joita olemme ihan tosissamme halunneet! Toki tiesimme, että tämä nimenomainen talo oli jo myyty, mutta se että se meni tähän ihan lähelle ja ihan erilaisessa elämäntilanteessa olevalle ihmiselle tuntui jotenkin epäoikeudenmukaiselta. Partioaitan alerekistä löytyi sitten ihan helvetin kallis takki, juuri sopiva ostos ketutuksen vähentämiseen. Värikin on osuvasti Green Envy, mä niin kuljen vihreässä takissa koko loppusyksyn!

2 kommenttia:

  1. Aloin lukea tätä blogia ihan alusta asti ja tässä vaiheessa sympatiani ovat niin sinun ja perheesi puolella! Miten voi mahtua noin paljon huonoa onnea samaan projektiin?! Onneksi tiedän, että tarinalla on kuitenkin onnellinen loppu ;) Ja sen takin olit ansainnut!

    - Susanna kirjoituskurssilta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Susanna :) Arvaapa mitä sille takille sitten kävi..? Ensimmäisen kunnon sateen tullessa kävi ilmi, että takki oli maanantaikappale, joka päästi kaikki vedet lävitseen taskuihin, joten puhelin ja kukkaro kastuivat mukavasti. Partioaitta lähetti takin maahantuojalle tutkimuksiin, missä se vietti sitten loppusyksyn. Rahat sain sitten takaisin joulukuussa... Hieman koomista tämäkin...

      Poista