Pääsuunnittelija palkattu ja väliaikaiskoti vuokrattu

Lauantaiset treffit talolla arkkitehdin kanssa olivat mahtavat! Kiersimme talon huone huoneelta ja juttelimme odotuksista, toiveista ja mahdollisuuksista. Arkkitehti kehui talon tyyliä, kuntoa ja rakennusmateriaaleja. Aika hienohan se tosiaan on! Ja vielä hienompi siitä tulee, kun saadaan korjaukset tehtyä. Pelkäsin etukäteen, että arkkitehti olisi vastaan kaikkia tehtäviä muutoksia ja haluaisi pitää talon mahdollisimman alkuperäisenä, mutta onneksi tuo pelko osoittautui jo alkumetreillä ihan turhaksi. Oltiin aika pitkälle samoilla linjoilla siitä, mitä tarvitsee korjata ja mitä olisi mukava muuttaa. Oli hyvä saada tukea omille ajatuksille ja toisaalta myös realistista arviota remontin kestosta ja kustannuksista. Ehkä vähän siivoontui jotkut liian ruusuiset kuvitelmat. Oli ihanaa käydä katselemassa taloa nyt ekaa kertaa ihan uusin silmin, kun tietää, että aika suurella todennäköisyydellä siitä tulee oikeasti meidän kotitalo. Pihaa olisi heti tehnyt mieli haravoida ja kellarista repiä lahoja paneeleja pois, mutta odotellaan nyt siihen ensi viikkoon, kun saadaan kauppakirjat allekirjoitettua.

Tänään alkoi yhtäkkiä tulla myös vuokrakämppätarjouksia, kolme yhteensä. Ensimmäinen karsiutui heti sijainnin ja hinnan vuoksi pois. Toinen tarjous tuli asunnosta, josta viime viikolla sain lyhyen vuokra-ajan vuoksi kieltävän vastauksen. Nyt kaksi katsojaa oli karsiutunut luottotietojen puuttumisen vuoksi pois ja omistajalle kävi hieman lyhyempikin vuokra-aika. Kävimme heti iltasella tätä asuntoa katsomassa ja totesimme sen sopivan meille loistavasti. Sijainti on lähes täydellinen ja tilaakin kaksiossa ihan riittävästi. Keittiö ja kylppäri ovat suoraan 70-luvulta, mutta tiskikone ja asunnon puhtaus olivat plussaa. Omistaja oli vielä joustava, eikä meidän tarvinnut tehdä määräaikaista sopimusta, joten olemme vapaita irtisanomaan asunnon heti kun talo alkaa näyttää sisäänmuuttovalmiilta. Hyvä diili siis, kirjoitimme vuokrasopimuksen saman tien, eikä kolmatta tarjouttua kämppää tarvitse käydä katsomassa.

Maalämpöä ja kauppakirjoja

Niin osake- kuin kiinteistökaupankin kauppakirjat ovat sähköpostissa nyt odottelemassa tositoimia. Rahat on asunnosta sovittu saatavaksi ensi viikolla, sitten siitä viikon päästä olisi tarkoitus velkaantua uudelleen ja urakalla. Viime viikon lauantai-ilta meni mukavasti remonttikirjaa ja Talon papereita selaillen. Juopoteltiin viiniä, syötiin juustoja ja piirrettiin kellarin pohjat uusiksi. Tänä lauantaina on sitten sovittu tapaaminen arkkitehdin kanssa, hänellä voi olla jotain sanottavaa noista piirrustuksista ja niiden toteuttamismahdollisuuksista. Luulen, että raksamitallekin tulee käyttöä, suunnitelmien teko oli hieman haastavaa suuntaa-antavilla pohjapiirustuksesta lasketuilla mitoilla. Talolla kävi eilen maalämpömies, oli kertoillut asiallisia asioita ja mukavia faktoja ja eiköhän me heidän tarjouksensa hyväksytä. Raksaleskeys ja lasten yksinhuoltajuus alkoi myös eilen, kun mies kävi hakemassa peräkärryn Hämeenlinnasta. Autoon asennettiin tiistaina peräkoukku ja nyt olisi siis näiltä osin kaikenlaiset roinan ja totkun kuskaamiset mahdollisia.

Meillä on talo!

Ihan hullua, eilinen tinkauksen lähtökohdaksi asetettu tarjous meni sellaisenaan läpi. Nyt meillä on siis ruohonleikkuri ja puhelinpöytä, kaupanpäällisiksi lisäksi talo sekä piha. Aikataulut vielä aikalailla auki, rahat pitäisi kämpästä saada lokakuun loppuun mennessä, siitä viikon kuluttua olemme luvanneet maksaa talon. Kaupoista viikko niin hallinta siirtyy meille, tähän siis aikaa maksimissaan kuukausi. HUI!

Ennen kauppoja saamme kuitenkin jo pääsyn taloon, siellähän ei tällä hetkellä asu ketään. Ensi viikolla olisi tarkoitus mennä paikan päälle arkkitehdin kanssa, joka toivottavasti ottaa remontin suunnittelun harteilleen. Alkuun on selvitettävä, mitä kaikkea pitää ja voi tehdä ja missä järjestyksessä. Lisäksi olisi hyvä tietää, mitä voi tehdä itse ja mitä ei todellakaan kannata yrittääkään tehdä itse.

Voi olla että seuraavan vuoden aikana kiroan tämän projektin useaan otteeseen, mutta tällä hetkellä katselen avoimin mielin tulevaan! Ja alankin heti pläräämään tapettikuvastoja.

Viimeinkin päivitettävää!

Viimeiset kuukaudet menneet ihan hiljaiseloa, sen verran on ketuttanut tämä koko kodinvaihtoprojekti. En ole halunnut viettää yhtään ylimääräistä hetkeä asioita mietiskellen, blogi on siis saanut olla ihan rauhassa.

Nyt kuitenkin tilanne viimein muuttui, saatiin nimittäin torstain yksityisnäytön seurauksena OSTOTARJOUS, jonka perjantaina hyväksyimme. JES! Kauppahinnaksi tuli vielä kohtuullinen summa ja olen tyytyväinen ettei mies suostunut itkunsekaisiin vaatimuksiini pyyntihinnan laskusta.

Käsittämätön vapauden tunne valtasi mielen, ei asuntolainaa, ei asuntoa, taloa eikä kotia.. Hmm. Aika siis alkaa kehitellä jotain muuta stressattavaa! Ja sehän onnistuu, ihan lähiaikoina. Parin tunnin päästä on sovittu jälleen kerran treffit punaiselle talolle, jota kukaan ei vieläkään ole ollut kyllin hullu ostamaan. Saa nähdä onko rakkaus meidän puolelta edelleen yhtä palavaa nyt, kun aikaa on kulunut ja syksy vallanut pihamaan.

Talon pyyntihinta on sopivasti tässä kuukausien kuluessa laskenut, tällä hetkellä pyynti on parin tonnin päässä siitä mitä me olemme siitä ehdollisella tarjouksella alkukesästä tarjonnet. Tätä tarjoustahan myyjä ei silloin hyväksynyt, tässä tilanteessa ehkä meidän onneksi. Hinnanalennus tietenkin voi tuoda paikalle uusia kiinnostuneita, vähän siis pelottaa kuinka käy. Kävi niin tai näin, luultavasti pääsemme vuokrakämppään jouluksi. Varasin jo äidiltäni joulukestityksen, omaan kotiin tänä vuonna tuskin kannattaa joulua laittaa. Tämän asunnon vapautuminen on luvattu 15.12. ja ellei nyt täysin valmista taloa saada hankittua, menee remonttiin varmasti useampi kuukausi.

Green Envy

Tämä oli luonnos, joka oli kirjoitettu 25.9.2013. En ollut julkaissut sitä ja nyt en osaa vaihtaa enää päivämäärää. Viikko sitten torstaina tuli äkkilähtö pannukakkupöydästä, kun välittäjä soitti että olisi erittäin kiinnostunut asiakas tulossa katsomaan. Puunattiin kämppä puolessa tunnissa esittelykuntoon, puettiin lapsille läpimät vaatteet ja lähdettiin pihalle. Ostajaehdokas viipyi pitkään, jonka jälkeen ilmoitti haluavansa kämpän. Tarvitsi kuitenkin puolisoltaan ulkomailta vielä kirjallisen vahvistuksen ennen tarjouksen tekoa. Tarjousta sitten odoteltiin perjantaille, kun tuli ilmoitus että haluaisivat sittenkin vielä nähdä asunnon päivänvalossa ja tulevat mielellään sunnuntain yleisnäytölle. Sunnuntaina olivat edelleen sitä mieltä, että asunto on juuri sellainen mitä hakevat. Halusivat kuitenkin, että kylpyhuoneessa teetettäisiin kosteusmittaukset. Tähän toki suostuimme, kerroimme että hyvä ajankohta mittausten tekemisille olisi seuraava viikonloppu, kun olemme maalla, sillä mittauksia ennen kylppäriä ei saa ainakaan kahteen vuorokauteen käyttää laisinkaan.

Maanantaina iltapäivällä sitten saimme viestin, että ostaja on päätynyt tarjoamaan toisesta asunnosta ja mikäli tämä suunta ei vedä, palaavat asiaan meidän asunnon osalta. Voin kertoa että sen verran otti aivoon että pariin aamuyöhön ei tarvinnut juurikaan nukkua. Eikä näistä ostajista ole sen koommin kuultu. Lisämaustetta ketutukseen toi, kun sattumalta törmäsin pihalla naapuriin, joka kertoi ostaneensa talon. Lyhyen keskustelun jälkeen kävi ilmi, että talo jonka naapuri on ostanut on toinen niistä taloista, joita olemme ihan tosissamme halunneet! Toki tiesimme, että tämä nimenomainen talo oli jo myyty, mutta se että se meni tähän ihan lähelle ja ihan erilaisessa elämäntilanteessa olevalle ihmiselle tuntui jotenkin epäoikeudenmukaiselta. Partioaitan alerekistä löytyi sitten ihan helvetin kallis takki, juuri sopiva ostos ketutuksen vähentämiseen. Värikin on osuvasti Green Envy, mä niin kuljen vihreässä takissa koko loppusyksyn!