Hyvästi vanha koti!

Nyt on muutettu. Hesarikin tuli eilen väliaikaisasuntoon, joten kyllä se koti nyt on. Entinen koti tuntui eilen hyvin entiseltä, kun siivoilin siellä viimeistä kertaa. Luovutus on sovittu sunnuntaille. Muuten alkaa olla jo näin keskiviikkona valmista, mutta yhteen makuuhuoneeseen kerätyt tavarat pitäisi vielä kärrätä kylmävarastoon.

Eilisiltana piti olla koti-ilta. Viimeiset viikot ovat olleet yhtä pakkaamista ja tavaroiden ajelemista tai muuten vaan roudaamista, joten päätettiin että ollaan vaan eikä tehdä mitään. Samassa kylpyhuoneesta alkoi kuulua järkyttävää meteliä. Ekaa kertaa käytössä ollut pesukone (entisen koneen asuntomyyjämme myi epähuomiossa kämpän mukana), jonka päälle oli vielä nostettu kuivausrumpu, tanssi ympäri kylppäriä yrittäen hajottaa kaiken edelleen osuvan. Tahdilla 1400 kierrosta minuutissa. Hetken jäätymisen jälkeen tajusin kääntää virrat nollille, mies roikkui siinä vaiheessa jo kiinni koneissa ja saikin estettyä koko tornin kaatumisen. Koti-ilta vaihtui siis miehen ja esikoisen osalta Verkkokauppareissuun.

Ensimmäinen kysymys myyjältä, kun hänelle oli selostettu tapahtunut: "Poistitteko kuljetuspultit?" Mies: "Hmm. Mitäs ne olikaan?" Myyjä: "Luitteko asennusohjeen? Kohta yksi, kuljetuspulttien poistaminen." Mies: "Niin, ei kyllä taidettu lukea. Ainakaan ei poistettu mitään pultteja." Myyjä: "Juu, tämä on aika yleistä. Nyt jos kone on mennyt rikki tai se rikkoi jotain riehuessaan, ei mikään vakuutus korvaa kun ette ole toimineet ohjeen mukaan."
Että silleen.

No, poistettiin pultit, asennettiin uusi välikappale pesukoneen ja kuivurin väliin, pestiin pyykit loppuun ja näytti kone toimivan. Itse istuskelin linkouksen ajan tornin vieressä pulssin hipoessa kahtasataa peläten vaeltelun alkavan taas, mutta hyvin pysyi hökötys paikoillaan ja pyykitkin näyttivät puhtailta. Fiuh.

Niin ja sitä asennusohjetta ei mistään löytynyt, ilmeisesti sitä ei koneen mukana edes tullut. Käyttöohje ja muut paperit olivat kyllä tallessa, mutta asennuksesta ei niissä sanota mitään.

Ai niin, talollakin tapahtuu! Väliaikaiset lämmitysputket odottelevat valmiina, sähkökeskusta varten pitäisi vielä käydä porailemassa reikä seinään johdoille. Huomisaamuna kuitenkin pärähtää se suurin pora käyntiin, kun maalämpöä lähdetään hakemaan sieltä 240 metrin syvyydestä!

Muuttofiiliksiä

Tavaraa siirrelty parisen viikkoa moneen eri ilmansuuntaan. Osa huonekaluista myyty tai annettu eteenpäin, paljon tavaraa laitettu kierrätykseen tai roskiin. Vauvatavaroita vietiin etelään (lasten isoäiti toivoo pikaisesti uusia leikkijöitä). Kylmää ja kosteaa varastointia kestävää tavaraa kärrätty itään autotalliin. Lämminsäilytykseenkin viety parisenkymmentä pahvilaatikollista kirjoja ym. turhaa sälää, jotka kuitenkin jompikumpi aikuisista haluaa säilyttää. Viimeiset siis lännen suuntaan väliaikaiskämpän kellarikomeroon. Toivottavasti naapurit tai muut kellarissa hengailijat tajuavat, että laatikoissa on oikeasti kirjoja, naamiaisvaatteita tai muuta yhtä turhaa, eikä esim. kultakoruja tai huumeita. Verkkoklitsua ei siis kannata keikata, oikeasti.

Perjantaina pahvilaatikot saivat punaista muovia seurakseen, kun lainalaatikot tulivat. Niitä on nyt myös pakkailtu. Vaikea päättää mitä tarvitsee ja kuinka paljon tavaraa varastoon mahtuu. Hieman haikea olo muuttaa, kyllä tämä nykyinen kodilta kuitenkin tuntuu. Nuorempi lapsista ei ole koskaan asunut muualla ja iltapalalla kertoi alahuuli väpättäen, että haluaisi tämän kodin kuvan uuteen kotiin kaapin oveen ettei tule ikävä.

Talollakin on edistytty, mies on tehnyt suunnitelmia putkimiehen ja sähkömiehen kanssa, maalämpökaivon poraaminen tehdään ensi viikolla. Viikonlopun aikana nyt kuitenkin muutetaan, sitten maalataan vielä muutama kerros perunakellariin, jos aikaa jää.

Paperisota käynnissä

Toimenpidelupa maalämpöä varten saatiin eilen, arkkitehdin lähtötilannepiirrustukset tänään. Perunakellarin maalipintakin antautui, kun mies vuokrasi Ramirentistä koneen ja imurin. Maanantaina saatiin avaimet väliaikaiskotiin ja käytiin heti heittämässä peräkärryllinen kirjastonurkkausta verkkokellariin.

Nyt pakkaushommia muuttoa varten sekä tavallista elämistä pari päivää. Viikonloppuna taas projektin pariin (tosin noilta muuttolaatikoiden pakkaukselta tuskin voi välttyä minään päivänä), perunakellarin maalausta luvassa.

Ekat sössimiset tehty

Perunakellarin, eli tulevan lämmönjakohuoneen maalaus osoittautuikin sitten astetta hankalammaksi. Kun ei sitten tarpeeksi hyvin tarkistettu, mitä maalia siellä on seinille sudittu. Viime viikonloppuna pesin seinät maalipesulla ja pinnasta tuli matta kuten luvattiin. Tämän viikonlopun ja seuraavan viikonkin tavoittena oli, että kalkkimaalia olisi sudittu useita kerroksia monena päivänä ja sitten vielä maalattu lattia normilla lattiamaalilla, jollaista siellä näyttää nytkin olevan jo. Perunakellarin lattiahan jää noille sijoilleen, vaikka muu kellari on tarkoitus kaivaa alemmas. Maalämpöpunppu on kuitenkin saatava sijoilleen ennen kun kellari voidaan purkaa ja siksi tuo pieni huone saa jäädä.

Projekti jatkui tänään miehen toimesta kalkkimaalin sutimisella, itse huhkin lasten kanssa pihamaalla tukevasti maahan betonilla kiinnitetyn pyykkitelineen ylöskaivuuhommissa. Mies oli sutinut maalia seiniin hetken aikaa, kun huomasi että vanha maali alkaa irrota. Ei siis kannattanut enempää sutia, jätettiin maalit kuivumaan ja haettiin raapimisvälineitä sen irrottamista varten. Mies palasi raksalle, minä jäin lasten kanssa kotosalle. Raksalta palasi kotiin harmaantunut ja erittäin pölyinen mies, minun ei kuulemma nyt kannata ihan hetkeen mennä talolle tai ainakaan kellariin. Teollisuusimuri on jo luvattu meille lainaan muoviset remppaovet nousivat ostoslistalla akuuttien hankittavien joukkoon.

Talo muuttui raksaksi

Parketit suojattu! Se kävi yllättävän nopeasti ja tehokkaasti. Aamupäivällä jätettiin lapset enonsa ulkoilutettaviksi ja päästiin kaksin raksalle. Joka siis aamulla vielä näytti suhteellisen paljon ihan vaan talolta. Nyt se näyttää raksalta. Aamupäivän aikana kannettiin kovalevyt sisään ja saatiin alakerta suojattuakin. Sivussa vielä esiteltiin taloa jälleen sukulaisille. Tarkoitus oli olla loppupäivä kotosalla ja lasten kanssa, mutta urakan loppuunsaattaminen tuntui hyvältä ajatukselta. Palattiin siis kaikki talolle ja hommat luistivatkin kivasti, kaikki suojausta kaipaavat lattiapinnat ehtivät saada levyt päälleen.

Vanhaa seinäpaperiakin löytyi aulasta maalin alta. Löytyispä samanlaista jostain!

Virallisesti Meidän

Reilu viikko kaupoista, talolla käyty lähes joka päivä (lähinnä fiilistelemässä) ja rahaa poltettu jo kiitettävästi. Perheessämme on nyt uusi, toivottavasti suhteellisen lyhytaikainen jäsen, remppa-auto. Lisäksi hankittu peräkärry (tämä tosin jo ennen virallisia talokauppoja), lapio, teippiä, puukkoja, kyniä, kovalevyä ja sorkkarauta. Eikä tässä vielä kaikki ja rahaa tarvitaan lähitulevaisuudessakin. Tämän vuoksi on mukavaa, että sitä löytyy sieltä mistä pitääkin.

Olin viikonloppuna ystävieni kanssa teatterissa, kun yhtäkkiä asia jymähti tajuntaan ja tarkistin tilanteen samantien. Kyllä! Tili, jossa remonttia varten lainaamiemme rahojen oli tarkoitus olla, ammotti lähes tyhjyyttään. Ja nyt siis puhutaan, ei nyt sadoista sentään, mutta useista kymmenistä tuhansista euroista. Maanantaina selvisi, että pankki oli unohtanut siirtää tilin näkymään meille, rahat olivat kyllä olleet siellä koko ajan. Ei me nyt oikeasti ajateltu, että ne ovat kadonneet, mutta vähänhän tuo aiheutti mietintää.

Talolla on reilussa viikossa saatu näkyvästi aikaan vähän, taustatöiden parissa on miehellä mennyt useampi ilta. Näkyviä muutoksia on vasta perunakellarissa, josta on nyt purettu osa hyllyistä. Tarkoitus on tyhjentää se huomenna kokonaan, pestä vielä jossain vaiheessa ja ehkä kalkkimaalatakin, jotta saadaan siistiä. Perunakellarin lattialle ei muusta kellarista poiketen tehdä mitään, sillä sinne tulee tekninen tila ja maalämpöpumppu. Maalämpö on sovittu porattavaksi parin viikon päästä, jos vaan luvat saadaan sitä ennen kuntoon. Tonttihan on tällä hetkellä rakennuskiellossa johtuen edellisten omistajien tekemättä jättämästä rekisteröinnistä, joten anomme poikkeuslupaa maalämmölle. Toivottavasti ehtii täksi vuodeksi, sillä öljy loppuu joskus joulukuun aikana, emmekä haluaisi enää tilata sitä lisää. Naapuri ei antanut porauttaa kaivoa talojemme väliin, mutta kaivolle löytyi ihan hyvä paikka etupihaltakin. Alppiruusu jää kuitenkin tällöin vaaravyöhykkeelle ja vaadinkin miestä tuomaan rautakauppareissulta sen lapion tämän vuoksi.

Talolla on vieraillut jo sukulaisiakin, vähän sama fiilis kun silloin kun lapset ovat syntyneet. Ihmiset haluavat nähdä uuden tulokkaan ja mielellään heti. Ja mielellämme me olemme myös kaikkia tulokkaita esitelleet, samppanjapullokin on taidettu jokaisen kunniaksi korkata.

Pääsuunnittelija palkattu ja väliaikaiskoti vuokrattu

Lauantaiset treffit talolla arkkitehdin kanssa olivat mahtavat! Kiersimme talon huone huoneelta ja juttelimme odotuksista, toiveista ja mahdollisuuksista. Arkkitehti kehui talon tyyliä, kuntoa ja rakennusmateriaaleja. Aika hienohan se tosiaan on! Ja vielä hienompi siitä tulee, kun saadaan korjaukset tehtyä. Pelkäsin etukäteen, että arkkitehti olisi vastaan kaikkia tehtäviä muutoksia ja haluaisi pitää talon mahdollisimman alkuperäisenä, mutta onneksi tuo pelko osoittautui jo alkumetreillä ihan turhaksi. Oltiin aika pitkälle samoilla linjoilla siitä, mitä tarvitsee korjata ja mitä olisi mukava muuttaa. Oli hyvä saada tukea omille ajatuksille ja toisaalta myös realistista arviota remontin kestosta ja kustannuksista. Ehkä vähän siivoontui jotkut liian ruusuiset kuvitelmat. Oli ihanaa käydä katselemassa taloa nyt ekaa kertaa ihan uusin silmin, kun tietää, että aika suurella todennäköisyydellä siitä tulee oikeasti meidän kotitalo. Pihaa olisi heti tehnyt mieli haravoida ja kellarista repiä lahoja paneeleja pois, mutta odotellaan nyt siihen ensi viikkoon, kun saadaan kauppakirjat allekirjoitettua.

Tänään alkoi yhtäkkiä tulla myös vuokrakämppätarjouksia, kolme yhteensä. Ensimmäinen karsiutui heti sijainnin ja hinnan vuoksi pois. Toinen tarjous tuli asunnosta, josta viime viikolla sain lyhyen vuokra-ajan vuoksi kieltävän vastauksen. Nyt kaksi katsojaa oli karsiutunut luottotietojen puuttumisen vuoksi pois ja omistajalle kävi hieman lyhyempikin vuokra-aika. Kävimme heti iltasella tätä asuntoa katsomassa ja totesimme sen sopivan meille loistavasti. Sijainti on lähes täydellinen ja tilaakin kaksiossa ihan riittävästi. Keittiö ja kylppäri ovat suoraan 70-luvulta, mutta tiskikone ja asunnon puhtaus olivat plussaa. Omistaja oli vielä joustava, eikä meidän tarvinnut tehdä määräaikaista sopimusta, joten olemme vapaita irtisanomaan asunnon heti kun talo alkaa näyttää sisäänmuuttovalmiilta. Hyvä diili siis, kirjoitimme vuokrasopimuksen saman tien, eikä kolmatta tarjouttua kämppää tarvitse käydä katsomassa.

Maalämpöä ja kauppakirjoja

Niin osake- kuin kiinteistökaupankin kauppakirjat ovat sähköpostissa nyt odottelemassa tositoimia. Rahat on asunnosta sovittu saatavaksi ensi viikolla, sitten siitä viikon päästä olisi tarkoitus velkaantua uudelleen ja urakalla. Viime viikon lauantai-ilta meni mukavasti remonttikirjaa ja Talon papereita selaillen. Juopoteltiin viiniä, syötiin juustoja ja piirrettiin kellarin pohjat uusiksi. Tänä lauantaina on sitten sovittu tapaaminen arkkitehdin kanssa, hänellä voi olla jotain sanottavaa noista piirrustuksista ja niiden toteuttamismahdollisuuksista. Luulen, että raksamitallekin tulee käyttöä, suunnitelmien teko oli hieman haastavaa suuntaa-antavilla pohjapiirustuksesta lasketuilla mitoilla. Talolla kävi eilen maalämpömies, oli kertoillut asiallisia asioita ja mukavia faktoja ja eiköhän me heidän tarjouksensa hyväksytä. Raksaleskeys ja lasten yksinhuoltajuus alkoi myös eilen, kun mies kävi hakemassa peräkärryn Hämeenlinnasta. Autoon asennettiin tiistaina peräkoukku ja nyt olisi siis näiltä osin kaikenlaiset roinan ja totkun kuskaamiset mahdollisia.

Meillä on talo!

Ihan hullua, eilinen tinkauksen lähtökohdaksi asetettu tarjous meni sellaisenaan läpi. Nyt meillä on siis ruohonleikkuri ja puhelinpöytä, kaupanpäällisiksi lisäksi talo sekä piha. Aikataulut vielä aikalailla auki, rahat pitäisi kämpästä saada lokakuun loppuun mennessä, siitä viikon kuluttua olemme luvanneet maksaa talon. Kaupoista viikko niin hallinta siirtyy meille, tähän siis aikaa maksimissaan kuukausi. HUI!

Ennen kauppoja saamme kuitenkin jo pääsyn taloon, siellähän ei tällä hetkellä asu ketään. Ensi viikolla olisi tarkoitus mennä paikan päälle arkkitehdin kanssa, joka toivottavasti ottaa remontin suunnittelun harteilleen. Alkuun on selvitettävä, mitä kaikkea pitää ja voi tehdä ja missä järjestyksessä. Lisäksi olisi hyvä tietää, mitä voi tehdä itse ja mitä ei todellakaan kannata yrittääkään tehdä itse.

Voi olla että seuraavan vuoden aikana kiroan tämän projektin useaan otteeseen, mutta tällä hetkellä katselen avoimin mielin tulevaan! Ja alankin heti pläräämään tapettikuvastoja.

Viimeinkin päivitettävää!

Viimeiset kuukaudet menneet ihan hiljaiseloa, sen verran on ketuttanut tämä koko kodinvaihtoprojekti. En ole halunnut viettää yhtään ylimääräistä hetkeä asioita mietiskellen, blogi on siis saanut olla ihan rauhassa.

Nyt kuitenkin tilanne viimein muuttui, saatiin nimittäin torstain yksityisnäytön seurauksena OSTOTARJOUS, jonka perjantaina hyväksyimme. JES! Kauppahinnaksi tuli vielä kohtuullinen summa ja olen tyytyväinen ettei mies suostunut itkunsekaisiin vaatimuksiini pyyntihinnan laskusta.

Käsittämätön vapauden tunne valtasi mielen, ei asuntolainaa, ei asuntoa, taloa eikä kotia.. Hmm. Aika siis alkaa kehitellä jotain muuta stressattavaa! Ja sehän onnistuu, ihan lähiaikoina. Parin tunnin päästä on sovittu jälleen kerran treffit punaiselle talolle, jota kukaan ei vieläkään ole ollut kyllin hullu ostamaan. Saa nähdä onko rakkaus meidän puolelta edelleen yhtä palavaa nyt, kun aikaa on kulunut ja syksy vallanut pihamaan.

Talon pyyntihinta on sopivasti tässä kuukausien kuluessa laskenut, tällä hetkellä pyynti on parin tonnin päässä siitä mitä me olemme siitä ehdollisella tarjouksella alkukesästä tarjonnet. Tätä tarjoustahan myyjä ei silloin hyväksynyt, tässä tilanteessa ehkä meidän onneksi. Hinnanalennus tietenkin voi tuoda paikalle uusia kiinnostuneita, vähän siis pelottaa kuinka käy. Kävi niin tai näin, luultavasti pääsemme vuokrakämppään jouluksi. Varasin jo äidiltäni joulukestityksen, omaan kotiin tänä vuonna tuskin kannattaa joulua laittaa. Tämän asunnon vapautuminen on luvattu 15.12. ja ellei nyt täysin valmista taloa saada hankittua, menee remonttiin varmasti useampi kuukausi.

Green Envy

Tämä oli luonnos, joka oli kirjoitettu 25.9.2013. En ollut julkaissut sitä ja nyt en osaa vaihtaa enää päivämäärää. Viikko sitten torstaina tuli äkkilähtö pannukakkupöydästä, kun välittäjä soitti että olisi erittäin kiinnostunut asiakas tulossa katsomaan. Puunattiin kämppä puolessa tunnissa esittelykuntoon, puettiin lapsille läpimät vaatteet ja lähdettiin pihalle. Ostajaehdokas viipyi pitkään, jonka jälkeen ilmoitti haluavansa kämpän. Tarvitsi kuitenkin puolisoltaan ulkomailta vielä kirjallisen vahvistuksen ennen tarjouksen tekoa. Tarjousta sitten odoteltiin perjantaille, kun tuli ilmoitus että haluaisivat sittenkin vielä nähdä asunnon päivänvalossa ja tulevat mielellään sunnuntain yleisnäytölle. Sunnuntaina olivat edelleen sitä mieltä, että asunto on juuri sellainen mitä hakevat. Halusivat kuitenkin, että kylpyhuoneessa teetettäisiin kosteusmittaukset. Tähän toki suostuimme, kerroimme että hyvä ajankohta mittausten tekemisille olisi seuraava viikonloppu, kun olemme maalla, sillä mittauksia ennen kylppäriä ei saa ainakaan kahteen vuorokauteen käyttää laisinkaan.

Maanantaina iltapäivällä sitten saimme viestin, että ostaja on päätynyt tarjoamaan toisesta asunnosta ja mikäli tämä suunta ei vedä, palaavat asiaan meidän asunnon osalta. Voin kertoa että sen verran otti aivoon että pariin aamuyöhön ei tarvinnut juurikaan nukkua. Eikä näistä ostajista ole sen koommin kuultu. Lisämaustetta ketutukseen toi, kun sattumalta törmäsin pihalla naapuriin, joka kertoi ostaneensa talon. Lyhyen keskustelun jälkeen kävi ilmi, että talo jonka naapuri on ostanut on toinen niistä taloista, joita olemme ihan tosissamme halunneet! Toki tiesimme, että tämä nimenomainen talo oli jo myyty, mutta se että se meni tähän ihan lähelle ja ihan erilaisessa elämäntilanteessa olevalle ihmiselle tuntui jotenkin epäoikeudenmukaiselta. Partioaitan alerekistä löytyi sitten ihan helvetin kallis takki, juuri sopiva ostos ketutuksen vähentämiseen. Värikin on osuvasti Green Envy, mä niin kuljen vihreässä takissa koko loppusyksyn!

Kaksi kävijää, jes!

Tänään pidettiin kolmas esittely uuden välittäjän toimesta ja kaksi pariskuntaa kävi. Ei tullut siis ihan turhaa tällä kertaa siivottua eikä pyyntihintaa laskettua :) Toivon kovasti että näiden kanssa päästäisiin jollain tapaa etenemään. Talorintamalta olen pysynyt tarkoituksella poissa. Kuitenkin tuo SEN TALON kauppa, jonka luulimme olevan jo varma, peruuntui ja tuo talo on siis edelleen myynnissä. Ei siis ihan vielä kannata kaikkea toivoa senkään suhteen menettää.

Hiljaista pitää

Enpä ole jaksanut kirjoitella, olen yrittänyt olla lähinnä ajattelematta koko kämpänvaihto-operaatiota viimeisen kuukauden. Näyttöjä on pidetty nyt uuden välittäjän kanssa kaksi, kummassakaan ei ristin sielua. Nyt laskettiin pyyntihintaa taas kymppitonnilla. Uudella hinnalla ollaan selkeästi alakerran kämppää edullisempia, kymppitonnilla tekee jo isompaakin remonttia. Taloja ei olla viime aikoina katseltu, tuntuu että se on turhaa itsensä kiusaamista. Mihinkään toimiin ei kuitenkaan voida ryhtyä ennen kuin rahat kämpästä on kourassa, joten unelmatalosta on turha elätellä toiveita. Pitänee keskittyä nyt muihin harrastuksiin ja odotella että jotain tapahtuu.

Nyt harmittaa!

Eiköhän se kuntotarkastukseen myöhässä tullut, kuudenkympin ja kuoleman välissä ollut toinen ostajaehdokas sitten ostanut talon. Hänellä on siihen oikeus, mutta kyllä vee ituttaa.

Ehkä ei ole mitään järkeä etsiä taloa ennenkuin on mahdollisuus laittaa samantien rahat tiskiin. Meidät on kirottu! Koko taloprojektista ei tule mitään, jäädään tähän nykyiseen kerrostaloon, kunnes muututaan tomuksi.

Eiku uuteen nousuun!

Nyt on kämppä uudella välittäjällä myynnissä. Toiveet korkealla, ammattikuvaajan kanssa tänään asunnolla tärskyt, jos vaikka saatais sellaiset sisäänheittokuvat otettua että pari potentiaalista ostajaa eksyisi paikalle. Välittäjä vaikuttaa lupaavalta, itse ostaisin häneltä heti vaikka kaksi asuntoa. Kertoi, ettei ole asuntoesittelijä vaan nimenomaan asuntomyyjä, eikä yhtään kerrostalokämppää ole jäänyt toistaiseksi myymättä. Todellakin toivon ettei meidän ole se ensimmäinen!

Talolla käytiin eilen kuntotarkastajan kanssa, löytyihän sieltä vähän lahovaurioita, mutta korjattavissa nuo pitäisi olla. Nyt kun vaan päästäisiin vanhasta kämpästä eroon niin voitaisiin lyödä käteistä tiskiin. Talo oli edelleen yhtä loistava kun ennenkin.

Aloitetaan taas melkein alusta..

Nyt alkaa oikeasti jo ahdistaa. Haluan sen talon, mutta maanantain näytöllä ei täällä asunnossa ollut taaskaan käynyt ketään. Sanottiin nyt tuon välittäjäfirman sopimus irti, kokeillaan jos joku toinen firma tekisi markkinoinnin eteen vähän enemmän töitä. Maanantaiksi sovittu tapaaminen uuden välittäjän kanssa, katsotaan jos jonkun toisenkin kanssa sopisi. Niistä sitten innokkaampi hommiin, kiitos. Tiistaiksi on sitten sovittu kuntokartoitus talolle.

Remonttiarvioita

Käytiin ulkoiluttamassa remonttimiestä talolla. Puhelimessa sain käsityksen, että firma voi suunnitella remontin ja lupasivat antaa sen kustannuksista arvion heti. Sovittiin tapaaminen talolle remppaäijän ja välittäjän kanssa, mies roudasi muksut isovanhempien luo ja kiirehti paikalle, minä tulin töistä. Saatiin kyllä hyviä neuvoja ja talo kehuja, mutta arviota ei saatu, pitäisi olla suunnitelma. Minä kun luulin, että tämä olisi ollut ihminen, joka sitä suunnitelmaa olisi voinut tehdä.

No, ei tuo ihan turha reissu ollut. Saatiin kuitenkin vähän mielikuvia, mitä voi tai kannattaa tehdä ja mitä ei. Voisi olla, ettei öljylämmityksestä ihan heti ainakaan olisikaan pakko luopua. Tuo voisi laskea remontin hintaa jonkin verran. Saatiin myös välittäjän kanssa keskustelua kuntokartoituksen osalta eteenpäin. Me haluaisimme, että se tehtäisiin jo ennenkuin kauppahinnasta on päästy yhteisymmärrykseen, koska silloin tietäisimme, tarvitseeko meidän varata rahaa esim. kattoremonttiin ja milloin. Myyjä haluaisi, että kuntokartoitus tehtäisiin vasta varman ostajan kanssa, jolloin molemmilla osapuolilla on varmasti yhtä paljon tietoa talon kunnosta, kun kuitenkaan ihan kaikki tarkastutilanteessa saatava tieto ei päädy raporttiin.

Saatiin eilen toinen vastatarjous, lähes yhtä surkea meidän kannalta kun se edellinen. Ei montaa tonnia ole myyjä halukas tulemaan hinnassa vastaan. Päätimme nyt vetäytyä tuosta ainakin hetkeksi, tehdään laskelmia ja katsotaan jos vaikka tämä oma saataisiin nyt hinnanalennuksen jälkeen myydyksi. Kohta tulee onneksi jo syksy ja ehkä Suomi herää taas eloon asuntokauppojen osalta. Ja tuleehan noita taloja koko ajan myyntiin jos tämä ihana tällä aikaa menisikin. Ja jos ei mene, on meillä kuitenkin mahdollisuus tarjota uudelleen.

Ai niin ja äsken löytyi netistä tieto, että tuo katu aiotaan lähiaikoina asvaltoida. Huono uutinen.

Tarjous sisään ja oma kämppä alennusmyyntiin

Käytiin tekemässä ehdollinen tarjous talolla, joka näytti ja tuntui jopa vielä paremmalta kun edelliskerralla. Koko alue on ihan mahtava, ei voi muuta sanoa. Paperihommien jälkeen ruokittiin ipanat ja itsemme ravitsevilla hampurilaisilla sillä aikaa, kun meillä kotona pidettiin ovia auki halukkaille. Nollanäyttö taas, ketään ei ilmaantunut.

Sovittiin taas uusi näyttö ensi viikolle ja lasketaan nyt pyyntihintaa kymppitonnilla. Jos vaikka osuisi hauissa jonkun perheen haarukkaan tuolla alennuksella. Nyt todellakin haluan äkkiä tämän myytyä, ei epäilyttäisi hetkeäkään tuon talon hankkiminen. Talolla oli myös näyttö meidän tarjouksenkirjoituksen jälkeen ja katselijoita riitti. Kukaan ei onneksi tarjonnut tällä kertaa mitään, mutta vähän pelottaa että tämäkin helmi menisi muille. Se on meidän talo, älkää nyt menkö ostamaan sitä!

Haluan sen!

Mitä enemmän tuota viimeksi nähtyä taloa on tullut mökkiviikonlopun aikana pyöriteltyä mielessä, sitä enemmän olen varma että HALUAN SEN. Soiteltiin perjantaina jo välittäjän kanssa ja huomenna on treffit talolla tarjouksen kirjoitusta varten. Eiköhän tuossa päästä hinnasta yhteisymmärrykseen, sen verran lähellä on oma ja myyjän näkemys toisiaan.

Nyt sitten vaan tarvitaan enää se yksi ihana perhe, joka kaipaa isompaa kerrostalokotia itselleen. Huomenna on täälläkin jälleen esittely, rukoilisin jos sellaisiin asioihin uskoisin, että se viime viikon kiinnostunut rouva palaisi miehineen paikalle ja tarjoaisivat jotakin.

Remonttihommia ollaan puheissa jo viikonloppu pyöritelty miehen kanssa, suunnitelmat on jo vaikka kuinka pitkällä. Kellari ainakin menisi uusiksi, sinne tulisi lattialämmitys ja kunnon sauna suihkuineen. Ja vessa. Vessa tulisi myös yläkertaan. Luultavasti siis täydellinen putkiremontti olisi myös edessä, kun kerran keittiökin menisi kokonaan uusiksi. Samoin sähköt uudet. Yksi seinä keskikerroksesta kaatuisi, ruokahuoneeseen haluaisin varaavan takan. Ulkomaalia voi rapsutella omaan tahtiin, jos vaan kuntoraportti sanoo että hätää sen suhteen ei ole. Tällä hetkellä seinissä on viitisen vuotta vanha lateksimaali, joka monilta kohdilta on jo aika kupruilla. Sitten ne pienet sisäpuuhat, eli lähes kaikki pinnat. Olisi ainakin jotain kirjoitettavaa.

Seuraava taloehdokas

Löytyikin aika makea yksilö! Isommat rempat ulkopuolelta tehty, sisälläkin moni paikka ainakin pintapuolisesti kunnossa, joskin tekemistä ja laittamistakin löytyisi. Isoin investointi tämän talon kohdalla olisi luultavasti öljylämmityksen muuttaminen maalämpöön. Muita kalliita hommia on keittiön täysi uusiminen (samalla seinän tai parin purku) sekä kellarikerroksen huonejaon muuttaminen ja saunaosaston täydellinen remontti. Ylimpään kerrokseen pitäisi rakentaa vessa. Kaikki pinnat lattioita lukuunottamatta pitäisi sisällä uusia.

Pientä iltapuhdetta siis riittäisi, mutta sijainti on loistava, talo sympaattinen ja piha juuri sellainen mitä kaivataan. Alue on suojelukohde ja sen ulkonäkö on aika uniikki. Talossa on hyvä tunnelma ja näki, että sitä on kaikkina menneinä vuosikymmeninä huollettu. Mies ynnäilee nyt mahdollisia kuluja ja mietitään sitten minkäkokoisen tarjouksen tuosta voisi antaa. Ehtoina tulee tietenkin olemaan jälleen oman asunnon myynti sekä tässä tapauksessa myös kuntokartoitus, mitä ei kohteessa ole vielä suoritettu. Perunakellarissa haisi perunakellarilta, muuten ilma oli talossa raikas. Haluaisin silti sisällyttää kuntokartoitukseen kosteus- ja homemittauksen.

Tämä olisi kyllä aika mukava, lähellä nykyistä kotiakin vielä. Muutaman illan takaiset huolenaiheeni olisivat monelta osin historiaa. Totesimme tuolta kotiin ajaessa että lasten nykyiseen päiväkotiin ajaa kymmenessä minuutissa, matka ei siis välttämättä olisi aamuisinkaan ihan mahdoton. Muutenkin tuo alue vaikuttaa aika mainiolta! Lähikauppa lähellä, isompi marketti lyhyen automatkan päässä, jättiläismäiseen kauppakeskukseenkin voi kävellä.

Taas ei

Myyjä piti antamaamme tarjousta edelleen liian alhaisena, eikä halua vaihdostakaan keskustella. Hänellähän on vuokralaisia talossa jo valmiina, eli päätti nyt ottaa talon kokonaan pois myynnistä, jatkaa vuokraamista ja odotella parempia aikoja. Mikäs siinä, me unohdetaan siis nyt tuo kohde.

Tänään käytiinkin sitten ajelulla toisella alueella, jossa on pari lupaavan oloista taloa myynnissä. Tämä alue on lähempänä nykyistä asuinaluettamme, mutta kumpikaan ei oikein tuntenut sitä ennestään. Piti siis tutkailla miltä  siellä näyttää ja tykättiin, päättyvän hiekkatien varrella olisi mukava asua. Nyt pitää vielä nähdä myytävät talot sisältä, ainakin yksi ulospäin mukavimman näköinen. Kyseltiin jo välittäjältä, jos päästäisiin ennen viikonlopun mökkireissua visiitille. Remonttia olisi noissakin kaikissa varmasti tiedossa enemmän tai vähemmän, mutta tuskin niin paljon kun tässä mistä tänään saimme rukkaset. Haku jatkuu.

Lisää tarjouksentekoa ja ajatuksia muutosta

Saimme viestin, että viimeinen tarjouksemme on talon myyjän mielestä edelleen liian alhainen. Mikäli kauppoja ei nyt synny, hän ottaa talon pois myynnistä ja laittaa sen tuollaisenaan vuodeksi vuokralle kokeillakseen myyntiä sitten uudelleen. Mielenkiintoinen ajatus, kun ottaa huomioon kuntoraportin, jonka mukaan katto ei välttämättä kestä ensi talven lumikuormaa ja muitakin riskitekijöitä löytyi pilvin pimein.

Me teimme kuitenkin nyt vielä uuden tarjouksen, tarjoamme nykyistä asuntoamme ja välirahaa, jonka koosta voidaan vielä keskustella. Lisäksi lupasimme vuokrata nykyisen kämppämme kolmeksi kuukaudeksi, mikä antaisi kauppakumppanille aikaa hankkia vuokralaiset tähän. Jälleen jäädään siis odottelemaan.

Itseä on alkanut mietityttämään taas muutama asia. Vaikka haluankin pihan ja puutalon, en haluaisi vaihtaa lasten päiväkotia. Nykyinen alue näyttää varsinkin näin kesällä aika mukavalta, kävelykadut ja lasten puistot ovat alueella aivan loistavat. Lähistöllä asuu mukavia perheitä, lapsilla on ystäviä. Kilometrin päässä asuu äitini, joka auttaa lastenhoidossa ja päiväkotiin viemisissä sekä hakemisissa, kun mies on työmatkalla. Meidän kriteereillä varustettuja taloja täällä ei vaan juuri ole, rivitaloon emme halua ja omakotitalot ovat pääasiassa 70- ja 80-luvuilla rakennettuja ja ovat siis sekä rumia että kalliita. Hyvännäköiset talot ovat 2000-luvulla rakennettuja, minitonteilla ja maksavat vähintään kaksi kertaa liikaa. Alueen julkinen liikenne kohentuu jonkin verran parin vuoden sisällä, mikä nostaa hintoja entisestään. Ehkä on parempi huolehtia asioista kuitenkin vasta kun on jotain huolehdittavaa. Nyt näyttää siltä, että pysytään tässä, haluan tai en. Turha siis murehtia.

Tarjouksentekoa ja asuntoesittelyä

Taas on kämppää esitelty. Puunasin viikonloppuna kaakelit ja pöntöt sekä kiillotin peilit ja hanat. Ostettiin uusi lamppu ruokaryhmän päälle, ai kun tuli hieno. Operaatio kasvoi taas hippasen suunniteltua suuremmaksi kun yhden valaisimen sijasta pitikin vaihtaa neljän muun huoneen valaisimet. Mutta nyt on hieno, lastenhuoneessa on jopa se lasten valaisin, joka on lastenhuoneeseen aikoinaan hankittu ja joka unohtui aikuisten makuuhuoneen kattoon, kun huoneet kaksi vuotta sitten vaihtoivat asukkaita.

Samalla hankintareissulla tarttui mukaan uudet tabletit pöytään sekä pieni klaffipöytä parvekkeelle. Sellainen, johon mahtuu pieni lautapeli ja kaksi viinilasia. Ehkä myös pähkinäkulho. Pöydän viereen pitikin sitten tilata kaksi valtavaa säkkituolia, niitä saa tosin odotella postissa loppuviikkoon. Veri vetää pihalle, pakko laajentaa elinpiiriä siis parvekkelle. Aiemmin ei ole uskallettu laittaa mitään kalusteita sinne, neljännessä kerroksessa kun ollaan ilman parvekelaseja ja jälkikasvu mielellään kiipeilevää sorttia. Säkkituoleihin päädyttiin osaksi tämän vuoksi. Ja sen vuoksi, että niitä voi talvisaikaan hyödyntää myös lastenhuoneessa.

Mutta asiaan. Melkein tekisi mieli kuohuviinipullo korkata. Näytössä nimittäin kävi ihminen! Välittäjän mukaan tämä ihminen vielä vaikutti pitävän näkemästään, oli ihastellut asunnon valoisuutta ja kodikkuutta. Toiveita ei uskalla kovin korkealle nostaa, mutta ihminen näytössä on toki aina parempi kun ei ketään.

Lisäksi olemme itse edistäneet viikonlopun aikana omaa remonttikohteen hankintaa. Teimme ehdollisen tarjouksen, jonka määrä oli se minkä tontin ja talon oikeaksi arvoksi välittäjän avulla arvioimme. Saimme tänään vastatarjouksen, johon vastasimme jälleen epävirallisella vastatarjouksella, tämänhetkisessä tarjouksessamme on siis hieman "tunnerahaakin" mukana. Saa nähdä mitä mieltä remppahelvetin myyjä on. Olisipa kiva päästä tositoimiin!

Ei vaihdeta.

Ei kiinnostanut talon myyjää kämpän otto vaihdossa, eipä tuo nyt juuri yllättänyt. Edelleen siis lähtöruudussa ollaan, kämppä on pakko myydä ennen kuin mihinkään taloon koskaan pääsee. Maanantaina on taas esittely,  olisihan se hienoa jos edes yksi ihminen tulisi katsomaan. Kaikki vakuuttelevat, että kesä vain on hiljaista aikaa, isompia asuntoja myydään kauan ja nyt on muutenkin hiljaista asuntomarkkinoilla, mutta välillä meinaa usko mennä. Ehkä sitten syssymmällä..

Saako kämpän vaihtaa taloon?

Mies keksi kuningasajatuksen: ehdotetaan talon vaihtoa asuntoon. Meillä on ollut kiikarissa jonkin aikaa talo, joka on suhteellisen huonossa kunnossa. Tontti on kiva, sijainti meille loistava ja talossa on tilaa kaikelle mitä tarvitsemme. Täysi remontti joka puolelta ja joka huoneeseen olisi kuitenkin välttämätön. Talo on ollut pitkään myynnissä, eikä kiinnostuneita ole ollut.

Me olemme käyneet katsomassa taloa nyt kahdesti ja olemme olleet muutamaan remppafirmaan yhteydessä ja kyselleet korjauskustannuksia. Talon hinnasta riippuu, kannattaako hommaan ryhtyä. Taloudellisesti olisi varmasti järkevämpää etsiä tontti ja rakentaa uusi talo, mutta kaipaisimme kuitenkin vanhan talon sielukasta olemusta ja asettunutta pihapiiriä. Itse piirtelin jo pohjapiirrustuksiakin uudelleen. Tapettejakin kävin jo katselemassa tapettitalon sivuilla, kaakeleita en sentään ihan vielä.

Välittäjältä kuulimme, että omistaja harkitsee talon laittamista vuokralle, mikäli ostajaa ei kohta ala löytyä. Mies sitten tästä keksi, että voisi olla kaikille loistava ratkaisu vaihtaa talo asuntoon. Meillä on tilava, asuttavassa kunnossa oleva huoltovapaa asunto, jollaisista tällä alueella maksetaan reiluja 1500 euron kuukausivuokria. Talon omistajalla on ilmeisesti varaa pitää sijoitusasuntoa, meillä on halua korjata ja huoltaa vanhaa taloa. Molemmilla on vaikeuksia päästä eroon omastaan. Emme vielä tiedä, onko myyjällä halua tällaiseen, mutta välittäjämme ovat yhteydessä huomenna toisiinsa ja sitten varmaan tiedämme.

Ostetaan: Talo

Kriteerit talolle alkavat olla tässä vaiheessa jo selvillä. Ne myös lisääntyvät koko ajan, mitä useampaa taloa käymme katsomassa. Talon pitää olla puuta. Se saisi olla mielellään rintamamiestalo ja rakennettu joskus 1950-luvulla. Talon pitää sijaita iäkkäällä omakotialuella, jossa on edes jonkinlaista julkista liikennettä. Olisi kuitenkin ihanteellista, jos talo sijaitsisi pussikadun tai muun vähäliikenteisen kadun varrella, jotta ei tarvitsisi pelätä lasten juoksevan heti pihasta auton alle. Tontti saisi muutenkin olla sen verran iso, että pihalla on tilaa puuhastella eikä kadulle tulisi tarvetta juosta. Autotalli on välttämätön, en halua katsella kaksipyöräisten välineiden osia olohuoneessa.

Alkuun etsimme taloa, joka oli jo remontoitu kivaksi, lautalattiat kaivettu 70-luvun muovimattojen alta esiin ja kellariin rakennettu saunaosasto. Ajatuksena oli, että tarvitsisi vain kantaa tavarat sisään ja alkaa asua. Teimme jo tarjouksenkin eräästä lupaavasta yksilöstä, mutta koska tarjouksen ehtona oli oman asunnon myynti, ehti toinen ostajaehdokas poistamaan ehtonsa ensin ja sai talon itselleen. Me emme ole onnistuneet poistamaan tuota ehtoa vieläkään.

Me aloimme huomaamattamme haalia iltalukemiseksi kirjoja puutaloista, homeettomista taloista, talonrakennuksesta ja salaojituksesta ja pikkuhiljaa ajatus jonkun toisen remontoimasta talosta alkoikin tuntua vähän huonommalta. Jos myyjä ei pysty osoittamaan, millä tavalla talo on remontoitu, ei mitään takuita sen terveydestä ole. Itse remontoimalla ainakin tietää mitä on tehty ja miten. Ja saa juuri sellaisen keittiön ja saunan kun tahtoo. Tällä hetkellä siis haussa on talo, joka yllämainittujen kriteerien lisäksi on joko remontoitu niin että tiedetään miten se on tehty tai ei ole remontoitu juuri ollenkaan.

Myydään: Asunto

Edellisellä kerralla se tapahtui heti. Kutsuttiin välittäjä, saatiin hinta-arvio, otettiin valokuvat, lähdettiin ystävien kanssa lomalle ja kämppä oli myyty haluttuun hintaan. Tehtiin kaupat uudesta asunnosta, maalattiin seiniä, siirrettiin tavarat ja synnytin lapsen. Helppoa.

Nyt olemme viihtyneet tässä kohta kolme vuotta, ajattelimme olevamme kerrostaloihmisiä. Sitten iski oman pihan, autotallin, kiukaan ja lautalattian kaipuu. Ehkä se tapahtui pikkuhiljaa. Multapurnukat parvekkeella ovat vuosi vuodelta lisääntyneet, roskalavoilta ja netistä ostetut vanhat polkupyörät kellarissa purkautuneet hitaasti osiksi, jotka odottavat kasaamista uusiksi pyöriksi. Lapsiinkin on onnistuttu istuttamaan puheet omasta pihasta ja hiekkalaatikosta. Leikkimökeistä eivät onneksi vielä ole kuulleet mitään.

Meille pitkällisen parin viikon harkinnan tuloksena, edellisen asunnon myynnin aikaisen matkaseuran pihamaalla vietetyn vapunpäivän jälkeen päätimme alkaa etsiä pienelle perheelleemme toiveet täyttävää taloa ja laittaa nykyisen asunnon myyntiin. Talo löytyikin nopeasti, kuten välittäjä nykyiselle asunnollekin. Talo myös meni nopeasti, tosin muille. Asunto on edelleen myynnissä, meillä. Esittelyitä on nyt puolessatoista kuussa pidetty neljä, kävijöitä kämpässä on käynyt yksi. Alakerrassa on vastaava asunto myynnissä, remonttia tehty vähän enemmän kun meillä, hinta laskettu hieman meidän pyyntimme alle. Heidän asuntoaan on myyty kohta kolme kuukautta, yhtä laihoin tuloksin. Myynnissä on sekin edelleen.