Kyllä se etenee!

Talolla odotellaan nyt putkimiestä keskikerroksen putkia varten. Kun saadaan putket kuntoon, päästetään kirvesmies viimein irti ja alkaa keskikerroksen pintojen teko. Aloitetaan vessasta. Miehelläkin alkaa kohtapuoliin "loma", joten toiveet ovat korkealla.

Keittiön kalusteet ja koneet on kylmälaitteita lukuunottamatta tilattu, kellarin lattian laatta hiottu ja kuivumassa. Aukotukset tosiaan kellarissa tehtiin valmiiksi ennen lattian valua, seuraava homma on riventeerauksien ja vanhojen oviaukkojen muuraus. Näiden jälkeen voikin alkaa pintojen tasoitus ja sittenhän siellä voikin jo saunoa. (Pahoittelen sumeaa kuvaa)

Pihaltakin saatiin viimein kivitiilet pois, kunhan taas muutama kerta väännettiin Sortitin kanssa niiden noudosta. Sortitilla on mielenkiintoisia autoja käytössään, kun neljä metriä leveä pihatie ei heille millään riitä. No, hakivat sitten kuitenkin, en tiedä miten, mutta säkit katosivat ja hyvä niin.
Pihalle sisäpuolisten salaojien liittämisen yhteydessä jäänyt maakasa on lähes kokonaan kärrätty kaltaistensa joukkoon autotallin taakse. Joukossa on aika paljon kiviä, joita olemme nyt keräilleet kasaan etupihan nurkkaan. Näistä olisi tarkoitus rakentaa etupihalle pengerrys, että saisimme sadevedet ohjattua talosta poispäin. Mutta tehdään sisähommat nyt ensin, sitten taas soitellaan kaivuria paikalle.

Viime aikoina oma energia on suuntautunut pihan tarpeettomaan hypistelyyn ja tilan hyödyntämiseen. Muurikalla saa aika herkkuja aikaan ja jätskiä on kiva syödä pihakeinussa istuen! Lapsille riittää alapihan viidakossa puuhaa, kunhan malttavat olla häiritsemättä onnetonta talitinttipariskuntaa, jotka ovat tehneet pesän vanhan omenapuun onttoon runkoon. Kolme avonaista suuta sieltä bongasin, toivottavasti muuttavat pian omilleen niin mekin pääsemme rajoittamasta oman jälkikasvuamme liikkumatilaa.

Kyllä kesä on kiva, vaikka vähän takkia pitääkin laittaa niskaan! Vielä kun sisävessa saadaan käyttökuntoon ja ilmat kohdilleen, järkätään pitkät pöydät pihaan, lampetit puihin ja muurikka kuumaksi. Jes!

Kellaria valetaan!

Päivityksiä ei ole blogissa ollut, kun itse olen tehnyt kymmenentuntisia työpäiviä ja mies ollut kaiken vapaa-ajan raksalla. Yöllä en ole jaksanut kirjoittaa. Ja nytkin aikaa on noin viisi minuuttia. Mutta paljon on tapahtunut, kuvia ja tekstiä on tulossa lisää viikonloppuna kun pääsen rauhassa koneelle.

Tässä kuitenkin oleelliset uutiset:
- Vaikuttaisi siltä, että salaojakiistaan löydettiin sovinnollinen ratkaisu. Ei ihan sitä mitä haluttiin, mutta jotain kuitenkin, parempi kuin ei mitään tai ikuinen taistelu

- Kellarin kantavien seinien aukotukset on tehty ja tuettu, kiinni muurattavien oviaukkojen kohdalle ja vähän muuallekin tarpeellisiin paikkoihin on valettu lisää anturaa

- Alapohjan eristeet ovat paikoillaan, samoin raudoitukset sekä lattialämmityskaapelit

- Ihan kohta paikoillaa ovat myös kellarin sähköjohdot niiltä osin kun ne valettavan laatan alla tulevaisuudessa kulkevat

- Huomenna valetaan laatta!

- Piha on aika kiva, vaikka onkin vähän viidakoitunut. Ensi vuonna sitten hoidetaan taas enemmän.

Budjetti paukkuu

Kaikki paikat on auki ja levällään, missään ei ole lähellekään valmista ja rahat alkavat loppua. Ihanaa. Reklamaatioon taas jälleen kerran saamamme vastaus naurattaisi jos ei itkettäisi. Esimerkiksi lause: "Olisin kovin toivonut, että asiassa olisi päästy sovinnolliseen lopputulokseen ja että myös päämiehesi olisi ymmärtänyt, että huomattavasti sekä oikeudellista että tosiasiallista epävarmuutta sisältävässä asiassa sovinnon saavuttaminen edellyttää kummankin osapuolen merkittävää joustamista." on mielestäni aivan käsittämätöntä skeidaa. Ei voi kuin ihmetellä, mitä on "tosiasiallinen epävarmuus" ja miksi pitäisi joustaa merkittävästi, kun koko ajan vaikuttaa enemmän siltä, että myyjä on ollut täysin tietoinen salaojituksen puutteista. Saisko tulitikkuja?

Kuopat ummessa, kellarin aukotukset tulossa

Vappulomat ja miehen työmatka sekä allekirjoittaneen töiden aloitus ovat jälleen syöneet aikaa remontilta. Yksi tehokas päivä kuitenkin viime viikollakin saatiin ja lisäksi kaivinkone korjasi etupihan reiän sekä kaivoi takapihalle toisen, jonka samalla kertaa täyttikin.

Nyt on siis anturasta löytynyt reikä korjattu sekä etupihan puoleiset patolevyt asetettu auki kaivetulta osalta syvemmälle. Sisäpuoliset salaojat laskevat nyt takapihalla samaan kaivoon ulkopuolisten kanssa (jos niissä siis joskus virtaisi vettä mihinkään suuntaan...) ja kellarin sorat päästiin viimein tasaamaan askarteluhuoneenkin osalta. Nyt on kellarissa tasaista ja  seuraavaksi sinne tehdään tuennat aukotuksia varten ja timanttiporaaja tulee poraamaan reiät seiniin. Pikkuhiljaa tämä projekti etenee, vaikka välillä tuntuukin ettei mitään tapahdu.

Salaojista taistellaan edelleen, myyjät alkavat ottaa meikäläistä aivoon ihan tosissaan. En ala ruotimaan asiaa tässä sen enempää, mutta jupakka sotii kyllä oikeustajuani vastaan ja vahvasti. Joidenkin ihmisten mielestä on näköjään ihan hyväksyttävää myydä sellaista mitä ei ole ja olla palauttamatta rahoja sitten kun myydyn tavaran olemattomuus tulee ilmi. Esiin on noussut myös tahallisuuden puolesta puhuvia todisteita, mitkä tietenkin ärsyttävät vielä enemmän kun vahingossa tehdyt erehdykset.

Lapset ovat alkaneet viihtyä talolla aika hyvin, kun ulkona on lämmin, grillistä saa maissia ja keksin ostaa pari pikkupakettia Playmobileja lisää, mutta jättää laatikon talolle. Nuorempi auttaa mielellään pihahommissa, vanhempi on iloinen kun saa leikkiä itsekseen. Minun tehtäväkseni on jäänyt riittävästä vaatetuksesta ja välipalojen runsaudesta huolehtiminen. Raksapäivistä saa siis lapsista huolimatta ihan tehokkaitakin. Tykkään myös itse puuhailla pihalla ja tarvittaessa olen kuitenkin miehen apuna, joten homma vaikuttaa etenevän.

 

Anturan korjaus

Tehokas viikonloppu! Kunnia talon eteen tehdystä työstä kuuluu kyllä miehelle, itse huolehdin vaan etteivät lapset putoile kuoppaan ja pidin ne ruuissa. Jälkimmäisen kyllä hoidin valitettavan huonosti, kun molempina päivinä käytiin kerran ABC:llä syömässä ja tänään Lions Clubin perhetapahtumassa söimme soppatykistä hernekeittoa. Huoltoasemaruokien lisäksi ruokalistalla oli lähinnä grillimakkaraa ja -maissia sekä pillimehuja ja mehujäätä. Olimme vähän niinkuin retkellä koko viikonlopun, mutta ihan mukavaa se oli!

Perjantaina antura kaivettiin etupihalta esiin, jotta siinä olevat aukot päästäisiin korjaamaan. Salaojien väärinasennuksen kaikki karmeudet pääsivät samalla päivänvaloon. Salaojanhan kuuluu kulkea anturan alareunan ALAPUOLELLA. Meillä nämä ammattilaisten asentamat salaojat kulkevat nyt kivasti anturan yläreunaan leväten, eikä patolevyäkään ole jaksettu laittaa väliin. Patolevy loppui siihen, missä antura alkaa, joten kaikki etupihalta taloa kohti valunut vesi on kulkeutunut patolevyä pitkin anturan päälle. Jes.

Mies korjasi anturassa vesijohtojen yläpuolella olleen ison reiän, tasoitti vanhan hiilikuilun korjauksen sekä veti patolevyä nyt anturan päällekin. Huomenna kaivinkone täyttää kuopan. Salaojaputki jää nyt väärin asennettuna sinne edelleen, mutta sisäpuolisten salaojien, reikien korjauksen ja patolevyn pitäisi pitää kellari nyt vedettömänä. Korjataan salaojat sitten kun ollaan päästy muuttamaan ja toivottavasti saaneet vaatimamme hinnanalennuksen kauppahinnasta.

Reklamaatiokin eteni tänään, kun lakimiehemme oli lähettänyt myyjien lakimiehelle heidän pyytämänsä lisätiedot sekä uudet vaatimuksemme. Virheen räikeydestä on hyvät valokuvadokumentit ja useita asiantuntijalausuntoja, toivottavasti ei tarvitse lähteä käräjille.

Siivoiltiin vielä vanhat putket kärryyn odottelemaan seuraavaa Sortti-asemakäyntiäni ja sainpahan 150 litraa multaakin ripoteltua perennoille sekä kasteltua kompostin, jossa ei meinaa lämpötila nousta. Alkuviikosta vallinnut pysähtyneisyysen olotila saatiin siis tehokkaasti deletoitua ja hyvä niin.

Ikuisuusprojekti

Nyt kyllästyttää koko remontti. Valmista tai edes lähelle sitä ei ole edelleenkään missään. Itsestä tuntuu, että koko projekti leviää käsiin ja kun toisessa kohdassa edistetään, hajoaa toinen paikka entisestään. Keskittymistä on syönyt paitsi omat tulevat työkuviot (näkymä tällä saralla onneksi valoisa!), myös ennenkaikkea perhenjäsenelleni tapahtunut vakava onnettomuus ja sen tuoma huoli.

Tänään kuitenkin talolla kaivellaan. Etupihalta kaivetaan hiilikuilun kohdasta sen verran, että päästään korjaamaan anturan reiät sekä asentamaan patolevy niihin kohtiin, missä sitä ei ollut ollenkaan. Takapihan puolella kaivetaan sisäpuolisten salaojien poistoputki paikoilleen. Sitten päästään toivottavasti laittamaan kellarin lattian eristeitä paikoilleen ja valamaan laattaa. Jos tönö pian vaikka alkaisi taas näyttää ihmisasumukselta.

Kuvien lisääminen on tällä hetkellä mahdotonta, koska puhelimeni on tällä hetkellä yhteistyöhaluton. Toivottavasti asia korjaantuu pian.

Nyt puhelin onnistui synkronoinnissa. Ylimääräinen salaojien tarkistuskaivo löytyi keskeltä seinää, missä ei todellakaan ole piirustuksissa tässä kohdassa mitään.

Salaojaputki kiersi talon alta kulkevat vanhat ja uudet putket näin taidokkaasti mutkalla. En ole asiantuntija, mutta voisin kuvitella että putkessa oleva vesi ei varmaankaan ole mennyt tuossa kohdassa ihan sinne minne pitäisi. Lisäksi patolevyyn on vain leikattu noiden putkien kohtaan reikä. Kaiken kruunaa se, että salaojaputki kulkee koko matkalla anturan yläreunan päällä anturaan nojaten. Maanrakennusurakoitsija sanoi, että salaojien asennus on ollut täsysin luokatonta.

Lahoa, hometta ja uusi läpi

Asbestit saatiin viimein pihalle, vessan lattiamaton alta löytyi vielä kerros kaakeleita. Ne purettiin maton kanssa samana asbestipurkuna, emme jaksaneet enää kiikuttaa mitään tavaraa labraan analysoitavaksi. Kaakelien alta löytyi sitten valettu laatta, joka oli yhdestä kulmasta kostea.

Se vesi, mikä itse viikko sitten lattialle valutettiin, oli mennyt patterin läpivienneistä alas, eli tämä kosteus oli ihan eri paikassa. Mies piikkasi laatan auki ja alta löytyi irrallisia lautoja sekä kompostijätteeksi muuttunutta haisevaa purua.

Aika tuuri kävi, että sittenkin piti vessaa avata, olis jääneet nämä tuhot huomaamatta ilman asbestiputkia. Nyt on lahot ja homeiset puut ja purut poistettu, kuten myös vanhat viemärit ja vesijohdot. Talolla on nyt siis hetken aikaa itämainen vessa. Odotellaan vielä, että löydetään asiantuntija katsomaan kuinka pitkältä puuta pitää vielä vaihtaa ja sitten saakin vessaa alkaa jo rakentaa takaisin. Myös keittiön tuulikaapin seinästä löytyneet epäilyttävät pisteet haluan näyttää jollekin asioista tietävälle, ennen kuin alamme laittamaan pinkopahveja seinille. Nuo laudat pitää varmasti poistaa, mutta riittääkö että poistaa vain nämä vai pitääkö vaihtaa eristeitä tai lautoja syvemmältäkin. Jää nähtäväksi.

Keittiön seinäpapereita purkaessa tuli vastaan umpeen laitettu ovi, joka on johtanut keittiöstä olohuoneeseen. Tiesimme etukäteen, että sieltä löytyy sellainen ja päätimme pitää sen kiinni. Ajattelimme, että näin olohuoneeseen saataisiin jätettyä kokonainen seinä, joka helpottaisi tilan sisustamista. Nyt kuitenkin melkein hetken mielijohteesta päätimmekin avata tuon oven ja kyllä kannatti! Keittiöön tulee paljon enemmän valoa, huonejärjestyksen vaihtaminen muuttui mahdolliseksi ja onhan se kiva kun lapset voivat taas juosta kämpän ympäri ja ärsyttää ruuanlaittajaa.